Ammattina hoitotyö – Tunteet
”Tunteisiin, sisimpääni matkustan joo ja niin, taakse verhon kurkistan”. Näin laulaa Anna Hanski ja tämän laulun olemme kuulleet arki-iltaisin parikymmentä vuotta. Salkkarit jakaa mielipiteet: Siitä tykätään ja sitä vihataan. Näin myös meidän perheessämme äänet jakautuvat puolesta ja vastaan. Katsojaluvut pysyvät kuitenkin koko ajan korkealla tasolla. Sarja kuuluu myös omaan ohjelmaani muutaman kerran viikossa venyttelyn taustalla seiskan uutisten jälkeen. Enkä itse häpeä sitä tunnustaa, niin kuin en energiajuoman litkimistäkään, vaikka kumpikaan ei edistä terveyttä eikä tyylikästä elämäntapaa, mutta hömpänkin parissa voi rentoutua ja paheita meillä kaikilla myös on elämässämme.
Tunteilla on fyysinen ja psyykkinen kieli
Tämä ilmenee jokapäiväisessä elämässämme eri tavoin. Joillakin viha ja kiukku tykyttää ohimolla, toisilla pistelynä käsivarressa, osalla koko päässä, kurkussa tai rinnassa. Suru ja masennus lamaannuttavat jalat, kädet ja joskus meidät kokonaan. Positiivisempi asia ilo taas tuntuu myös sydämessä, päälaella tai jopa säteilevänä tuntemuksena koko kehossa. Endorfiinit liittyvät iloon, adrenaliini pelkoon ja oksitosiini tuo mielihyvää kehoon. Me kaikki koemme elämässämme useinkin iloa, rakkautta, energisyyttä, riemua, innostusta, onnellisuutta ym. mukavia asioita, mutta myös suru, haikeus, synkkyys, murhe, tuska ja ahdistus valtaavat aina välillä mielen, vaikka emme haluaisikaan.
Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa ja ovat mukana kaikessa tekemisessämme. Tunteet sekä kuluttavat energiaa että antavat sitä. Ne ovat selviytymistä varten ja virittävät elimistöä ja ohjaavat toimimaan tilanteen mukaan. Esimerkiksi säikähdyksen nopea humaus herättää sympaattisen hermoston ja vapauttaa adrenaliinihormonia. Tämä vaikuttaa koko kehoon ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hikoilua, pulssin nousua, kasvojen punoitusta ja pupillien laajenemista. Säikähtämisen tarkoituksena on saada meidät sekä välttämään vaarallisia tilanteita että herättämään keho ja mieli taistelemaan vaaroja vastaan. Tämä näkyy hartioiden vaistonvaraisena kaulan suojeluna sekä asennon kyyristymisenä pakenemista varten. Tunteilla on myös ”muisti” ja ne usein kumpuavat aikaisemmista kokemuksistamme, mutta myös ajatuksistamme ja siitä miten tulkitsemme ajatuksemme.
Mainokset tekevät kaikkensa herättääkseen tunteita asiakkaissa. Samoin mediakentällä kaikki otsikot pyrkivät pysäyttämään juuri tämän jutun juurelle. Otsikko voi olla huvittava, ärsyttävä, järkyttävä tai surullinen. Pääasia, että se tuntuu. Tunteisiin menemisen vastakohta on välinpitämättömyys. Me ihmiset tarvitsemme empatiaa, mutta emme kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä. Haluamme hyväksyntää ja kohtaamista. Myös vanhustyö on kohtaamista ja aito kohtaaminen on parasta, mitä voimme toiselle ihmiselle antaa. Kohtaamisen taito on hoitoalan ydinosaamista ja sisältää monia mahdollisuuksia. Se miten hoitaja kohtaa vanhuksen ja hänen omaisensa on merkityksellisin tekijä vanhustyön onnistumisessa. Laadukas vanhustyö rakentuu kohtaamisista, jotka onnistuessaan vahvistavat vanhuksen voimavaroja ja vähentävät hänen haavoittuvuuden kokemistaan. Kohtaaminen on hoitajan taitoa kuunnella, eläytyä, nähdä, ymmärtää, olla läsnä, tukea, koskettaa ja välittää.
Suosikkiaiheeni urheilu on täynnä tunteita, varsinkin huipputasolla
Harrastuksina urheilu, kulttuuri, kielet, lemmikit, matkailu tai vaikkapa maalaaminen ja autonkorjaaminen tuovat iloa ja hyvää mieltä osallistujalleen. Huippu-urheilu tuo iloa, jännitystä, toiveiden saavuttamista, mutta myös karvastakin pettymystä, epävarmuutta itseluottamuksen rakoiluna ja myös turhautuneisuutta, kun kova työ ei tuokaan palkintoa. Urheilussa tunteet ovat erittäin keskeisessä roolissa oppimisen, suoritusten ja menestymisen välillä. Se on myös nuorelle tärkeä kanava tunteiden purkamiseen. Onhan niitä paljon järkevämpää purkaa kaukalossa, kentällä, radalla, salilla tai ladulla kuin kadulla. Tunteet ohjaavat nuorten toimintaa ja vaikuttavat motivaatioon, vuorovaikutukseen ja rajojen noudattamiseen. Lupa tuntea koko tunteiden kirjo harjoituksissa ja kilpailutilanteissa auttaa parantamaan urheilijan suoritusta ja joukkueenkin yhteistä tulosta.
Koemme siis kaikenlaisia tunteita ja ne kuuluvat elämään. Itselläni on tällä hetkellä surullista aikaa, kun äitini kuolema on tosi lähellä ja koiramme sairastui vakavasti viime viikolla. Koiramme voi tästä parantua, mutta äitini ei enää.
Menneet jääkiekon MM-kisat toivat erilaisia tunteita meille katsojille, että itse maajoukkueen jäsenille
Pelaajat ottavat vastustajista mittaa joskus rajuinkin ottein ja suuta paukutetaan ronskilla kielellä, mutta pelin jälkeen kätellään ja ollaan kavereita. Mestarijoukkue juhlii rankasti ja hävinneen joukkueen karskitkin kaverit itkevät vuolaasti ottelun loputtua. Tämä kuuluu urheiluun ja myös miehillä on oikeus osoittaa tunteitaan, vaikka itkien.
Jalkapalloilun EM-kisat ovat ovella ja nyt kun Suomi on ensimmäistä kertaa mukana, on luvassa erilaisten tunteiden tulva sekä kotikatsomoissa että itse paikan päällä. Onhan jalkapalloilun arvokisat maailman katsotuin tapahtuma olympialaisten ohella ja nekin kisaillaan jo reilun kuukauden päästä. Myös kauhea pikkulapsen murha tapahtui tässä kotikonnuilla muutama viikko sitten ja se pysäytti meidät kaikki. Surua on siis riittänyt alkukesän aikana, mutta myös ilon pilkahduksia on mahtunut mukaan ja toivottavasti saamme kaveriksemme lämpöisen kesän ja aurinkoa sekä lepoa höystettynä voiton kyynelillä urheilun rintamalta. Ensi kerralla enemmän juttua ilosta ihmisen elämässä.
– Tapio / Willa Violan hoitaja
Etsitkö hoitoalan töitä Tampereelta? Tule töihin tai työharjoitteluun Viola-kotiyhdistykseen! Lähetä hakemus täällä tai ole suoraan yhteydessä Viola-kotiyhdistyksen HR-päällikköön Elina Konsalaan elina.konsala@viola-koti.fi