Ammattina hoitotyö – Ystävällisyys
”Kato, ystävyys, se on kallista, se ei riipu hallintomallista, siinä auta ei tiimit, vaan ystävällisyys.” Näin riimitteli sanoittajamestari Juicekin jo vuosikymmeniä sitten Eesti-kappaleessa.
Ystävällisyys on persoonallisuuspiirteemme ja kuvaa sitä, kuinka yhteistyölähtöisesti ja mukautuvasti toimimme. Me olemme erilaisia ja tuomme mielipiteemme ja tunteemme eri tavoin esiin, samoin kuinka otamme vastaan toisten ajatukset ja tunteet. Voimme olla etäisempiä tai myötätuntoisempia. Kun olemme yhteydessä toisten ihmisten kanssa, näkyy persoonallisuutemme toiminnassamme. Persoonallisuuteemme vaikuttaa esim. kulttuuritausta, kasvatus sekä kyky asettua toisen ihmisen asemaan.
Ystävällisyys on toisten ihmisten huomioonottamista ja toisista ihmisistä kiinnostumista sekä tekoja heidän hyvinvointinsa eteen. Tämä on myös meidän hoitajien tarkoitus ja velvollisuuskin toteuttaa työpäivämme aikana. Pitää olla halua olla hyvä toiselle. Tämä vaatii empaattisuutta ja myötätunnon osoittamista muita ihmisiä kohtaan.
On tärkeää olla ystävällinen myös itseään kohtaan huolehtimalla omasta jaksamisestaan
Meidän pitää järjestää aikaa myös harrastuksille, levolle ja ystäville. Voimme sallia itsellemme myös pieniä hemmotteluhetkiä halujemme ja mieltymyksemme mukaan. Meille hoitajillekin on tärkeää, että saamme riittävästi lepoa ja ajatukset pois työpaikalta. On hyvä joskus vain olla jouten sekä herkutella ja vaikkapa katsella mieliohjelmiamme, koska työpäivät ovat välillä hektisiä ja raskaitakin.
Sympaattisuus, sosiaalisuus sekä mukavuus ei tule meille aina luonnostaan, mutta niitäkin voi opetella:
-keskity olemaan ystävällinen ja huomaavainen
-opettele pitämään tunteet kurissa myös ikävissä tilanteissa eli kontrolloi tunteesi
-älä keskustele tai vähättele itseäsi saadaksesi huomiota
-keskity keskusteleen toisten kanssa, äläkä kesken kaiken kaiva kännykkääsi esiin ja ala tutkia sitä tai seurata mitä ympärillä tapahtuu
-ole avomielinen ja ennakkoluuloton, äläkä jyrkkä mielipiteinesi
– älä keskity vain omaan sanomiseesi, vaan kuuntele, mitä toinen sanoo ja esitä kysymyksiä tai muuten reagoi vain siihen
-älä ole liian tosikko, ilkeä tai negatiivinen.
Ystävällisyys ei ole ominaisuus, jonka voimme valita, vaan se pitää tuntea
Ystävällisyys aiheuttaa tarpeen toimia, vastata, osallistua ja jopa suojella. Ystävällisyyttä ei voi myöskään ottaa pillerinä tehdäksemme sydämestämme jalomman. Leo Tolstoikin on todennut: Suuruutta ei löydy koskaan sieltä, mistä puuttuu ystävällisyyttä, kunnioitusta, nöyryyttä totuutta.
Hoitotyössämme hoitajan ja asukkaan suhteen on mahdotonta olla todella syvä ja mielekäs ilman empaattisuutta, ilman kykyä eläytyä toisen ihmisen tunteisiin ja ymmärtää niiden merkitystä tälle ihmiselle. Asukkaat kokevat hoitonsa hyväksi silloin, kun hoitaja on empaattinen eli ystävällinen, myötätuntoinen sekä aidosti kiinnostunut hänestä olemalla kohtelias ja hienotunteinen. Toisesta ihmisestä huolehtiminen on käytännössä hyvin vaikeaa, ellei tästä välitä jollakin tasolla. Välittämisessä huomioimme asukkaan yksilöllisesti ja kunnioitamme häntä. Ystävällisyys ei ole pelkästään piirre, se on ihmisarvo. Platonkin aikanaan totesi: Kun välitämme muiden onnellisuudesta, löydämme oman onnellisuutemme. Ystävällisyys sisältää myös rakkautta ja kunnioitusta toista kohtaan ja viittaa huomattavaan henkiseen ja älylliseen kehitykseen. On myös pystytty osoittamaan, että ystävällisyys on aivoissa oleva jäljitettävissä oleva kyky ja se on elämän laadun perusta.
Huomaamme aina välillä arkielämän pyörteissä liikenteessä, työelämässä (ei meillä Willassa), kaupassa ym. kuinka itsekkäitä ja röyhkeitä jotkut voivat olla. Ei välitetä lainkaan muista kanssaihmisistä, vaan tärkeintä on, että itsellä on hyvä olla. Jos muut tallaantuvat jalkoihin, niin ei voi mitään. Miksi pitää noudattaa viidakon lakia kaikessa tekemisessä ja taustalla olla aina hyötynäkökulma, jotta saavutetaan jotain hinnalla millä hyvänsä. Lopputulos pitää olla aina vain omaa itseään miellyttävä saatava, tavoitteen täyttyminen. Toki tarvitsemme tervettä itsekkyyttä, koska se auttaa säilyttämään työn mielekkyyden ja sisäisen motivaation. Ja meidän on pidettävä huolta myös omasta työkykyisyydestä, koska hyvä työkyky on kuin vahva puu, joka pysyy pystyssä jatkuvissa muutoksen tuulissa.
Lähes jokainen tietää miltä yksinäisyys tuntuu
Ihmissuhteiden kaipaaminen on perustarve ja siksi yksinäisyys vaikuttaa terveyteen. Useimmiten yksinäisyys ei ole oma vika, vaan johtuu siitä, että ympärillä olevat ihmiset eivät huomaa yksinäistä. Meidän kaikkien edunmukaista olisi, että näkisimme itsemme ja muut osana yhteisöä ja näkisimme toisemme. Siksi on luonnollista, että huomioimme työtoverimme, asukkaat ja myös heidän omaisensa. Iloinen tervehdys ja hymy voi pelastaa päivän sekä antaa iloisen mielen. Se ei ole iso uhraus keltään ja pitäisi kuulua luonnollisena osana meidän jokaisen päiväohjelmaan.
Kulkekaamme kesää kohti iloisina ja huomaavaisina. Läheiset ihmiset, ystävät, terveys, harrastukset sekä myös työpaikka tulevat olemaan asioita, joita vaalimme entistä hartaammin ja joista toivottavasti osaamme olla entistä kiitollisempia koronan hellittäessä ja lämmön ja valon lisääntyessä. Pidetään myös mieli positiivisena ja kunnioitetaan toisiamme sekä annetaan kesän tulla sydämiimme jo 10 vuotta sitten edesmenneen rakastetun runoilijan Tommy Tabermannin rakastetuimman runon saattelemana:
Pieni runo ihmisestä:
Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho, toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja, olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä on vähemmän ihminen ihmisille, vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Tapsa